Kuulumisia ..

<3

Onpas aika kulunut kun siivillä, huomenna Oliver on jo 3kk ja vastahan me päästiin synnäriltä kotiin.

Meillä on sujunut arki todella hyvin, aamuisin herätään 7 ja 8 välillä ja käydään kävelyillä, kerhoissa ja kyläillään muiden vauvojen luona.

Olen saanut uusia kavereita, lähinnä mammoja ;) Ihanaa viettää aikaa samassa elämänvaiheessa olevien kanssa.

Paras ystäväni, Oliverin kummi, odottaa myös esikoistaan , laskettuaika on joulukuussa, enkä malta odottaa että pääsemme touhuumaan yhdessä pikkuisten kanssa kaikkea mukavaa, olemme jopa jo suunnitelleet ensikesän korkeasaaren reissun :D

Elli on aivan mahtava ihminen, hauska, luotettava ja vaan niin ihana persoona <3 myöskin välillä tosi hömppä ;)

Tutustuimme kun Elli oli 7 luokalla, alkuun ei voitu sietää toisiamme, mut lopulta meistä tuli erottamattomat bestikset.

Me ei olla ikinä riidelty näiden 7 vuoden aikana.

Meillä on aina ollut hauskaa, ollaan koettu yhdessä teini kännit ja tanssittu parvekkeen kaiteilla ;D heh

Ja nyt me ollaan äitejä, niin uskomatonta mutta totta. Kuka ois muutama vuosi sitten uskonut et pian ollaan tässä ihanassa elämänvaiheessa ja mikä parasta, vielä samaan aikaan<3

Pien muru<3

Joo teiniaika oli aika hulvatonta minun kaveriporukassa, mutta onneksi sekin on jo takana, mihinkään rikolliseen ei onneksi ikinä tullut sekaannuttua mutta tupakkaa ja alkoholia tuli kokeiltua.

Nykyään niin rauhallinen :) Ennen pojan syntymääkään en ollut mikään bilehile, tai no oikeastaan silloin kun Tonin tapasin, elämäni rauhoittui ja tasapainottui, mitä nyt jos kerran kuussa käytiin "ulkona" jos sitäkään :)

Oliver kun syntyi olivat mitat: 3180g ja 46cm nyt me ollaan kasvettu huimasti, 6490g ja 58,7cm.

Niin äkkiä ne kasvavat.

Minusta on ihanaa nähdä kun oma poikani kasvaa, kehittyy ja oppii uutta.

Suunnitelmanani on olla 3v kotona pojan kanssa, jonka jälkeen lähden opiskelemaan.

En halua laittaa poikaa aiemmin päiväkotiin, vaan olla kotona ja nähdä pojan edistyminen.

Päiväkodeissa pöpöt kiertää ja sairastelulta ei pahemmin voi välttyä.

Mutta en kyllä myöskään tuomitse niitä, jotka laittavat lapset aiemmin hoitoon, jokaisella on erilainen elämäntilanne ja näkemys asioihin, joka on hyvä asia, ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia.

Meidän elämän tilanne sallii, että voin viettää ensimmäiset vuodet pojan kanssa kotona, oppien uutta.

Rahallisestikkin pärjäämme ihan hyvin, vaikka välillä tykkään shoppailla, niin kyllä sitä rahaa jää hyvin elämiseenkin.

Minäkin olen oma persoonani ja minulla on omat mielipiteeni asioihin, inhoan sitä kun joku tulee antamaan omia neuvojaan tai ohjeitaan, minä tiedän mitä teen missäkin asiassa, niinhän neuvolassakin minulle sanottiin, että jos joku tulee tuputtamaan mielipiteitään tai neuvojaan, niin älä ota niitä vastaan, vaan tee niinkuin itse näet parhaaksi..

Toiset antavat 1kk ikäisen lapsen hoitoon, toiset 2 vuotiaan.. mitä sitten, kummassakaan ei ole mitään pahaa, eriasia on se että jos ravataan viikottain jossain ja pieni vauva kiertää "sylistä" toiseen.. mutta jos näin on, en ala siitäkään suoraan tuomitsemaan, oman mielipiteeni saatan antaa en muuta, eikä sitäkään tarvitse kuunnella jos ei tahdo..

Kukkuu =)

Ihmiset ovat nykyään niin tuomitsevia, joka asiassa, myönnän että tykkään mennä "puuttumaan" omilla mielipiteilläni muiden kommentteihin, mutta jos se jotakuta nyppii niin hei toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.. mitään en suoranaisesti pahalla sano, luonteeltani olen vain välillä kovin isosuinen, eikä se mielestäni ole häpeä, välillä siitä on ollut hyötyäkin, että ei aina vaan myötäile joo joo on kiva plää.. jos kaveri sanoo et ihana paita ja jos mä en tykkää niin sanon sen kyl ihan suoraa.. Mieheni ei ainakaan ole valittanut :D

Mutta joo mitäs muuta meille kuuluu?

Hyvää!

Oliver kasvaa hienosti, masuvaivaa jälleen kun aloimme käyttää d- vitamiinia uudestaan, mutta huomattavasti lievempää kuin ennen.

Tällähetkellä emme syö vielä täyttä d vitamiini annosta, lääkärikin oli sitämieltä että se on ihan ok, kun poika syö niin paljon maitoa, että saa siitä riittävän määrän, mutta pikkuhiljaa totutamme masua.

Odotan isänpäivää innolla, olemme jo Oliverin kanssa tehneet pikku ylläreitä ;)

Onhan tämä Tonin ensimmäinen isänpäivä, aion tehdä siitä ikimuistoisen<3

Edelleen Oliver nukkuu yönsä hienosti, 17-18 nukkumaan (yleensä), 23-02 syöttö ja aamulla  07-08 herätään.

Torstaina saimme 3kk rokotukset, voi mikä itku siitä tuli :(

pikkunen huusi naama punaisena.

Ei ollut kivaa katsoa kun se melko pitkä neula työnnettii pojan reiteen, hyväkun ei tullut minultakin itku.

Illalla lämpöä tuli ihan pikkuisen, mutta itkuisuutta sitäkin enemmän, mutta kun annoin supon, poika rauhottui ja nukahti.

Tänäänkin on vielä ollut hieman itkuisuutta, mutta ollaan me leikitty ja naureskeltukin =)

Tonin äiti ja hänen aviomiehensä (mummi ja pappa) kävivät tänään kyläilemässä meillä.

Oliver ei malttanut mennä nukkumaankaan, kun vasta 19 aikoihin, mutta eipä tuo haittaa, pojan ehdoilla mennään ja harva lapsi menee viideltä nukkumaan :D

Oliver on ihan itse ottanut tuon klo: 17 nukkumaan meno ajan.

Autot pyyhkeen sisässä<3

Nyt taidan hetken löhöillä murun kainalossa ja sitten painua pehkuihin,

HYVÄÄ YÖTÄ!!!!